Absoluuttinen Nollapiste -keskustelualue

  • Et ole kirjautunut käyttäjäksi.

#1 19.10.2009 15:56

toby
yhtyeen jäsen
Nimi: Tomi Krutsin
Paikkakunta: Tampere

Niin niin, joo joo.

On tultu siihen pisteeseen, että voipi kattoa vähän taaksepäin. Että mitä sitä tuli tehtyä kesän aikana...kesähän loppui virallisesti 13. syyskuuta kun olimme ottaneet uudet promokuvat sänkisillä pelloilla. Sen jälkeen ei ole lämpö paljoa hivellyt. Mutta kaunis syksy jatkuu vielä pitkälle. Talvi on perseestä jos ei ole kunnon pakkasta...eli aiomme kirjoittaa tästä viikosta lähtien kiertueen etenemisen ohella myös studiosessioista. Valmiina, paikoillanne, hep.

Levy on ollut valmis tuote jo reilun viikon. Valvomista, vatvomista ja onnistumisia se vaati. Vaan enpä muuta odottanutkaan kun kesäkuussa kerroin tutulle toimittajalle, että rocklevy tulee, vaikka todellisuudessa vain yksi biisi oli valmiina. Ideoita ja demoja kyllä oli. Vuosien varrella mahtaviin mittoihin kasvanut luottamus yhtyeeseen kyllä helpottaa tilanteessa, jossa studio on huomenna ja edeltävät ajat on kastellut kasveja ja kilkannut kiveä.

Lopputulos on häikäisevä. Kylmää mestaruutta, ruukasimme sanoa sessioissa.

Levybileet oli, kiitos osallistuneille. Mulle ainakin maistui. Ja jännitti eteisessä kun suoraan Pietarin keikalta saavuttuani tajusin, että rakkaaksi muodostunut Kuun soittohuone oli täynnä tuntemattomia kuuntelemassa niitä samoja biisejä joita pari kuukautta sitten fiilistelin matkalla kahvinkeittimelle. Mutta ei voi mitään. Se on muiden laps nyt.

Ja vielä on pakko mainita yhdestä tulevasta. Meidänkin pöljäilyjä pitkään kuvannut Forssan Elliot Landy, Tomi Palsa, julkaisee ensimmäisen valokuvakirjansa ensi viikonloppuna Helsingin kirjamessujen yhteydessä. Sain joku aika sitten nähdä valmista sisältöä läppärin näytöltä ja todella hyvältä näytti, etenkin kun jokaiseen kuvaan on tarina. En lukenut mitä Tommista sanottiin. Vitusti suomalaisia ja ulkomaisia artisteja siinä on. Täällä on infoa ja tilausmahdollisuus: http://www.like.fi/kirja.php?detail_id=8809   

Kiire kiire, hullut vauhit!

Tästähän tämä vasta alkaa. Nähdään, ja jos silmät puhkeaa, tunnustellaan.


Toby

Kirjautunut ulos

 

#2 1.11.2009 22:34

Liimis
yhtyeen jäsen
Nimi: Tommi Liimatta

Re: Niin niin, joo joo.

Kiertue on vanhentunut jo kahden levykauppakeikan ja neljän iltavedon verran, joten päivitettäköön hiukan:

21.10.09, keskiviikko
Päivämäärä iskostui muistiimme jo keväällä, kun julkaisu sijoitettiin syyskalenteriin. Aktiivissa puhuen: minä ja Tanja sijoitimme. Nyt koitti päivä. Nousin Tampereella junaan kello 10. Aake oli Pasilassa vastassa 11:35. Minä ja Aake puhuimme YleX:ssä klo 12 ja 14 välillä, sitten söimme Sävelessä ja otimme Hastin kyytiin. Sain suljettua silmät vartiksi Kuun sohvalla. Tuo lyhyt nollaus virkisti - Helsingissä on kovin vaikea päästä rauhoittumaan. Ehdotan perustettavaksi erityisiä hiljentymishuoneita.

Metrolla Herttoniemestä Kamppiin, jalan Levykauppa Äxään (Arkadiankatu?). Puhelinyhteys Tampereen autoon: ratissa Hokkasen Pauli, kyydissä Krutsin ja Lääkkölä. Olivat ajaneet ohi, Blevardille saakka.
Nopea soitinten kasaus, puvunvaihto ja virvoke takahuoneessa. Timo Isoaho teki haastattelun. Kymmenen minuuttia keikkaan, soundcheckiksi Kotiinpaluu, jotenkin -biisistä puolet, vielä kuselle - ja 18:05 käynnistyi Äxän keikka. Viisi laulua uudelta levyltä ja Eräät tulevat juosten, yhteensä 33 minuuttia korokkeella huiskintaa. Ryhmääkin oli paikalla. Mustaa hiekkaa meni Äxässä kaupaksi noin 40 kappaletta. Se on hyvin.

Rojut kasaan ja autoon. Pidimme vielä Herttoniemen kellarissa treenit. Täysin tyhjä betonihuone. Äänen sinkoilusta tuli mieleen Rovaniemen Teollisuuskylän halli, jossa tilapäisesti kämpättöminä soitimme muutamia kertoja tammikuussa 1993. Seinän takana oli skeittiramppi, jolla rullaus tallentui kasetille.
Saimme keikkasetin kasaan, viimeisinä lisäyksinä Irene Kaktus ja Miten tässä vielä käy?. Nyt olo oli varma. Kannatti vaivautua. Jälleen auton täyttäminen ja ajo Tampereelle (paitsi tietysti Hast ja Otsala). Kuuntelimme autossa Musen uutta. Se ei ollut autoilumusiikkia, ei mahtunut kuulumaan autossa. Linnatuulessa lakisääteinen kusikahvirööki. Väsynyt tyytyväisyys. Perillä auton purku, kotiovella kello 03:30.

Kirjautunut ulos

 

#3 15.11.2009 17:14

Liimis
yhtyeen jäsen
Nimi: Tommi Liimatta

Re: Niin niin, joo joo.

23.10.09, perjantai. Rytmikorjaamo, Seinäjoki.

Toimittajia soitteli. Vastasin kaikille "en kommentoi". En kertonut kuka oli kirjailijakirjeen alullepanija. Sitä en olisi tiennytkään kertoa, kuka vuoti kirjeen sisällön julki. Vai näin tämä meni. Juttu tulee paisumaan. Huomista Hesaria odotellessa.
Matkustin Seinäjoelle junassa. En saanut istumapaikkaa. Istuin vaunun oviportaalla hansikkaiden päällä ja luin muistiinpanojani. Muu bändi tuli autolla perässä. Minulla oli nimittäin Rytmikorjaamossa luento rock-sanoittamisesta 17:45 - 18:30. Nämä lauseet tulevat päällekkäin. Kävelin 25 minuutissa asemalta perille. Sillalta näkyi hyvinmuodostunutta ruskaa. Outoa aloittaa levykiertue matkustamalla porukasta erillään. Heillä on jutut joista en tiedä. He tulevat valmistuneiden vitsien kanssa.
Ehdin levätä tunnin verran takahuoneessa. Kymmentä vaille kuusi lavalle levyvihkojen ja Sivuhistoria-kirjan kanssa. Monitoriteknikko Jormanainen oli hoitanut sinne baarijakkaran ja pöydän. Aloin puhua. Muutamakymmenpäinen yleisö ei juuri pukahtanut. Puhuin tunnin. Sitten tulin alas. Kittiläläinen tyttö oli eri mieltä kansssani. Hetken kuluttua olimme vähemmän eri mieltä. Odotin jätkiä paikalle. Tampereen päässä oli joku selkkaus venyttänyt lähtöä.
Ja ulostuivathan he autosta valmiin jutun kanssa: Emerson, Lake & Parkinson. Alan Parkinson Project. Kun sitten laitteiden kasaus oli käynnissä, Tomi vähätteli kirjekohun merkitystä. Sanoin: älä aina pane asioita ikuisuuden mittakaavaan, vaikka sieltä käsin kaikki näyttääkin pieneltä. Miksen, Tomi vastasi.
Söimme leipää. Teimme listaa. Huolsimme vaatteita. Oli ilta. Sitten se alkoi. Mutta alkunauha soi puolitoistakertaisella nopeudella. Olimme keikassa. Oliko tällä kiertueella nimi? Ei sen väliä. Mustan hiekan biisit toimivat mahtavasti. Jospa levy olisi katsojillekin jo vähän tuttu. Ei se vielä ole, ensi viikolla on. Biisijärjestys ei ollut ihan täydellinen. Melkein. Huomiselle joku vaihto.
Takahuone tyhjäksi ja roudaus. Raskas väliverho pudotti vahvistimeni rumpulaatikoiden päältä. Toivottavasti ei särkynyt! Hokkanen ajoi meidät hotelliin. Reput huoneisiin, mintunvärinen markkinakampa takataskuun, sitten hotellin baariin. Bändi veti juuri viimeistä biisiä. Laulaja oli Veeti Kallio tai Sami Saari tai joku kolmas. Minttufernet jäillä on viimeisen lukiotalven juoma.


24.10.09, lauantai. Korjaamo, Helsinki.

Aamiaisella hain Helsingin Sanomat lehtitelineestä. Kirjailijat haukkuvat johdon... olen myrskyn silmässä. Nyrkillinen marjoja mahaan, muutama pekonsuikale, masiinamehua vedellä taitettuna, kahvia. Leipää ei syödä koska sitä saa kotonakin. Pelkkiä päällysteitä vain. Ehkä joku hedelmä.
Puolipäivin olimme tien päällä. 400 kilometrin siirtymä edessä. Ensin pysähdys Nurmon Top Soundissa. En ostanut tällä kertaa krapulakitaraa. Visiitti venyi, kun osa porukasta jäi kuuntelemaan myyjän Gibson-esitelmää. Tomi osti joululahjan. Pikku matkakapseli naamaan, ja pipo korkealle. Hämeenkyröstä kaksi rasiaa Mynthonia. Tampereelta lisää valoa kyytiin.
Sitten Helsinki, noin 17-17:30. Korjaamon pihapuut keltaisessa lehdessä. Ei muita värejä.
Vahvistimeni sitten särkyi eilen pudotessaan. Kartio repesi kun magneetti löi lysyyn. Ystävällinen tekniikkahenkilö lupasi lainata minulle pientä Voxiaan. Hokkanen lähti sitä Vallilasta hakemaan. Janne ilahtui, kun hänen kasvisfetapizzassaan olikin kanaa ja meetwurstia.
Keikka oli saatanan kova, yksiselitteisesti jumalien työtä. Meidän vanhempiemme nimet ovat Maria ja Joosef. Kävelemme kätten päällä, tilauksesta myös vetten.
Näin Tuomas Kyröä. Me yhtyeen maalaiset pääsimme Jannen työhuoneelle nukkumaan. Nukuin heti.


25.10.09, sunnuntai. Helsingin Musiikkimessut / Helsingin Kirjamessut.

kelloja siirrettiin yöllä, tai kuka siirsi, mie ainakin siirsin. Saimme tunnin lisää ja juuri tänään se lisätunti oli erityisen paikallaan. Tyypillisesti heräsin siihen että Aki tai Tomi pisti jannen työkoneelta soimaan Rättö ja Lehtisalon H-mollissa menevän kappaleen, jossa Rättö laulaa "muodoltaan heksagon". Tähän biisiin minut studioaamuinakin herätettiin.
Nopia suihku. Sitten Pasilaan Messukeskukseen. Meillä oli Musiikkimessuilla 25 minuutin keikka - kello yksitoista aamulla. On sekin aika. Takatilassa ei ollut edes kahvia, saati kaljaa. Jos musamessua rakentaa, pitää ottaa huomioon esiintyjän tarpeet. Ne ovat omanlaisensa. Yleisöä ei ollut mahdottomasti. Olisipa veto ollut kaksikin tuntia myöhemmin. Chisua oli kello 14 katsomassa satamäärin. Ehkä Chisu on eri asia. Hänellä on hyviä, jotenkin "vammaisia" biisejä.
Minulla oli Nilikki-romaanin johdosta haastattelu WSOY:n ständillä kello 15.
Nyt en jaksa enää kirjoittaa. Hei.

Kirjautunut ulos

 

#4 16.11.2009 23:22

Liimis
yhtyeen jäsen
Nimi: Tommi Liimatta

Re: Niin niin, joo joo.

30.10.09 perjantai. Anttila ja YO-talo, Tampere.

Messusunnuntain jälkeiset päivät olin vilustuksessa. Ei kuumetta, ei onneksi keuhkoyskää. Tänään oli keikkamatka vain toisella puoliskolla: Aakella, Jannella, Jykylällä ja Ylianttilalla. Jos keikkapäivästä puuttuu matka-aika, pitää nopeammin kyetä muuttumaan eri mieheksi.
YO-illan onnistumisen kannalta tässä muuttumisessa auttoi päiväkeikka. Tampereen Anttilan Top Ten -osasto, kello 17. Valvoja-aika soi levyosastolla kun roudasimme sisään. Anteeksi, sinä Gilmoren tytöt -boksia hypistellyt, joka säikähdit rumputelinelaatikkoa.
Anttilassakin on takahuone. Tietysti. Powerpoint ja pumpputermos, piirakkaa ja limpsaa. Listan laadinta: viisi biisiä. Eräät tulevat juosten neljänneksi, muut neljä uudelta levyltä.
Puoli kuudelta nimmarikeikka oli ohi, ja se nimmarikin annettu. Romut läjään, vaateosaston käytäviä rullilla hissiin, autokerrokseen, auto täyteen, korttelin päähän YO-talolle. Samassa siihen Kauppakadun varteen ilmestyi Jykylä omalla autollaan ja saimme valotkin sisään. Ensin lavalle valotelineet, vasta sitten soittimet.
Hokkanen ja Krutsin pystyttivät tuotemyyntipisteen. Nyt on levyjäkin myynnissä. Ihmettelin Nimi muutetun koteloa, mikä siinä ottaa silmään, kunnes tajusin: uusi erä on painettu kiiltävälle paperille!
En voinut ottaa käsikauppalääkkeitä. Panadol Hot (niukalla vedellä Panadol Shot), Bafucin ja Codemax puuduttavat kurkun ja lauluvire kärsii. Käypiä keinoja ovat rommitoti hunajalla, tiikerisalva ja nenähuuhtelu jodittomalla suolavedellä.
Vanha kaverimme luki aamulla internetistä että on keikka, meni Rovaniemellä junaan ja soitti kello yhdeksän: on YO:n edessä. Hauskaa.
Joogan uudet valot ovat asiallinen juttu. Nopea pystyttää ja komea katsoa.
Keikka oli ehkä Korjaamoakin parempi. Hyvin hyvä kumminkin. Lainavahvistimeni, Mikataijarnon Carlsbro, vain oli huono valinta. Soittoni tunki pistävänä läpi vaikka vahvistin nojasi viistoon. Laskin volkkaa ja soitin kynsillä. Yritin ottaa läpäisevyydestä hyödyn. 
Rovaniemen kaveri ja muut harvoin kohdattavat henkilöt jatkoivat seuraavaan paikkaan. Me purimme lavaa, ehtimättä juuri seurustella. Sen minkä seurustella ehdin, ei mikään kommentti jäänyt mieleen. Paitsi Rovaniemen kaverin.

Kirjautunut ulos

 

#5 31.12.2009 13:34

Liimis
yhtyeen jäsen
Nimi: Tommi Liimatta

Re: Niin niin, joo joo.

Kaksikymmentä vuotta sitten palelin Kråkholmantie 29:n viimeisessä autotallissa. Kaulassani riippui Applause-Strato. Lattialla oli tuplapesämankka, Welmu-urku, Yamaha-vahvistin ja Hessu-peräkärry.

Olin huonona siitä, että 80-luku päättyisi nyt. Täysin valmistautumaton. Olin ehtinyt vasta niin vähän! 1990 näytti kirjoitettuna aivan tyhmältä.

Tallissa oli lisäkseni vain Vesa O. Me kaksi muodostimme AIV-yhtyeen viimeisen kokoonpanon. Timo oli eronnut elokuussa, Niko lokakuussa, Jannu kaksi viikkoa sitten. Meidän piti ehtiä äänittää kasetti ennen vuosikymmenen vaihtumista. A New Years' Tape. Minä hätäilin: pakko ehtiä, kello on yhdeksän! Vesalle se oli aivan sama. Täyttyyhän nauha, jos sen pitää pyörimässä. Mutta halusin saada talteen jotain mainittavaa, yhden mahtavan biisin vielä 80-luvun aikana.

Annoin kitaran Vesalle, menin urkuihin ja painoin nauhurista Recciä. Rumpukone päälle. Otin jonkun soinnun. Sitten uuden ja uuden. Vitsi, tämähän on siisti kuvio, bassopuoli laskee jännästi... "Tää on hyvä, tehään tästä TOSI pitkä", huusin soiton yli. Haparoimme menemään yli kahdeksan minuuttia. Jauhoimme samaa, huojuimme puksutuksen ympärillä. Yritin muistaa kuvioni, ja keksiä jotain laulettavaa. Minuuttien päästä ulvoin: "This is the end, this is the end of the Eighties, end of the Eighties".

Vesa halusi jo pois. Pakotin hänet seuraavaan biisiin: "80s Last Summer". Nimen keksin jo elokuussa, mutta oli jäänyt käyttämättä. Biisistä tuli huono. En siihenkään keksinyt muuta laulettavaa kuin otsikon. Kello oli melkein kymmenen. Soitimme takit päällä.

Yhtäkkiä Jannu hakkasi autotallin oveen, sillä oli joku turkulainen kaveri mukana. "Eikö sinne konserttiin jo pääse?" Sitten kuului 10-vuotiaan Suunsoittaja K:n karjaisu: "Sen piti olla MARRKAN KAPPALE!"
Tämä on mahtavaa viimeisen kasetin sisältöä, hykertelin. Autenttista.

Nyt ei olisi enää väliä, millainen loppukasetista tulee.

Kirjautunut ulos

 

Keskustelualueen ns. alatunniste (footer)

Softana PunBB 1.2.19